Käsi ylös, johtajat: kuinka moni on saanut tunneälyyn ja tunneilmaston johtamiseen liittyvää (johtaja)koulutusta?

Luultavasti ei kovin moni, vaikka luku on varmasti korkeampi, kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Jos mietitään, miten johtajaksi tyypillisesti päädytään ja millaista koulutusta siihen saadaan, vastaus usein kuuluu: vahvat substanssiosaajat päätyvät usein johtajiksi ilman minkäänlaista (ihmis)johtajankoulutusta. Tämä tuli esiin myös Helsingin Sanomien artikkelissa (29.3.2021), jossa haastateltiin 150 esihenkilöä. Useiden kohdalla viesti oli sama:

“Työ osoittautui täysin erilaiseksi kuin mitä oli kuvitellut. Osa vastaajista kertoikin pakittaneensa ja palanneensa hierarkiassa alaspäin, osa taas sinnitteli, mutta poti kroonista tyytymättömyyttä. Kaikilla taas taidot pomona toimimiseen eivät riitä, ja oma erityisosaaminen pääsisi paremmin esiin asiantuntijatehtävässä. Pahimmillaan huonosta johtamisesta kärsivät kaikki: niin esihenkilö itse kuin koko työyhteisö.”

Tämä on surullista, sillä paras substanssi- eli asiaosaaja ei useinkaan ole hyvä ihmisjohtaja. Citibankin entinen VP Linda Keegan on todennut mielestäni osuvasti “Tunneäly on kaiken johtajakoulutuksen perusta”.

Huippuosaajat ovat taitavia nimenomaan tunnetaidoissa

Miksi tästä sitten pitäisi olla kiinnostunut? Sadoista tutkimuksista tiedetään, että 70 % taidoista, joita huippuammattilaisilta vaaditaan ovat tunnetaitoja ja erilaisissa tehtävissä menestyksen salaisuus piilee paljon vahvemmin tunnekyvyissä, kuin tiedollisissa tai taidollisissa vahvuuksissa. Mielenkiintoista myös on, että tunneälyn puute voi haitata muiden älykkyyden osa-alueiden käyttöä, ja pahimmillaan johtajan kyvyttömyys ihmissuhteissa haittaa kaikkien työn sujuvuutta.

Perinteisesti tunneälyyn, sosiaaliseen älykkyyteen ja tunnetaitoihin on liittynyt ajatus, että siinä ollaan jollain tavalla “pehmeiden asioiden” tai ”ihmissuhdejuttujen” äärellä. Tunneäly ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ollaan aina kivoja, vaan sitä, että osataan tunnistaa omia tunteita, tunnistaa ja ymmärtää toisen tunteita, ja omataan taito käyttää empatiaa ja valita jokaiseen hetkeen oikea tapa viestiä asiat. Tunneäly ei tarkoita holtittomasti tunteiden valtaan antautumista, vaan sitä, että tunteet hallitaan ja ilmaistaan asianmukaisesti ja tehokkaasti.

Tunnetaitoja voi oppia kuka tahansa

Taannoin Helsingin Uutiset kertoi tuloksista, joita saavutettiin, kun helsinkiläiskoulussa opetettiin lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja:

“Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Oppilaat tulivat myös entistä useammin kertomaan opettajalle, jos jokin painoi heidän mieltään.” (Helsingin uutiset 21.3.2021)

Toisin, kuin usein saatamme ajatella, tunne- ja vuorovaikutustaidot eivät ole meille geeniperimässä annettuja, vaan tunneäly ja taitava vuorovaikutus on enimmäkseen oppimisen tulosta. Kaikki ne vuorovaikutustilanteet, joita elämämme aikana olemme kohdanneet ja kohtaamme, muovaavat sisäistä maailmaamme ja myös taitojamme ymmärtää sekä omaa sisäistä maailmaa ja reaktioitamme, että muiden toimintaa.

Tunneäly kehittyy elämänkokemuksen myötä ja on meidän kaikkien opittavissa. Kun haastamme itseämme, omaamme uteliaan ja oppimishaluisen asenteen ymmärtää itseämme, tunteitamme ja yllykkeitämme, opimme motivoimaan itseämme ja saamme kehittää empatiaamme ja sosiaalisia kyvykkyyksiämme, voimme jokainen kehittyä vuorovaikutuksessamme.

Oppiminen lähtee tiedostamisesta

Kun tiedetään, että ihmissuhdetaidot ovat ratkaisevan tärkeitä johtajan työssä onnistumiselle, miksi johtaminen koetaan monessa organisaatiossa huonoksi? Yksi syy lienee se, että esimiehet eivät useinkaan tiedosta tunnetaitojen tärkeyttä. Ja vaikka tämän tiedostaisimmekin, emme välttämättä tiedosta omaa osaamattomuuttamme. Emme ymmärrä oman toimintamme seurauksia, jos meillä ei ole itsetuntemusta, kykyä arvioida omien tunteiden ja niiden vaikutuksia sekä käsitystä omista rajoista.

Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymistä voidaan kuvata nelivaiheisena prosessina:

1. Tiedostamaton osaamattomuus
2. Tiedostettu osaamattomuus
3. Tiedostettu osaaminen
4. Tiedostamaton osaaminen

Kun ymmärrämme toimivamme vuorovaikutussuhteissa taitamattomasti, meillä on mahdollisuutta korjata tai oppia lisää. Monta kertaa omankin yrittäjä/johtajauran aikana olen pohtinut sitä, miten monelta haasteelta tai jopa ongelmalta olisin välttynyt ja miten paljon parempi esihenkilö olisin voinut olla, jos olisin nuorena esihenkilönä tiennyt, miten paljon en tiedä. Ymmärrys olisi auttanut itseä peilaamaan omia kokemuksia ja haastavia vuorovaikutustilanteita siihen tietoon, mikä ihmisistä ja sosiaalisista vuorovaikutussuhteista tieteen valossa tiedetään.

Tässä onkin mahdollisuus kehittymiseen johtajana ja asiantuntijana: jotkin asiat tulevat luonnostaan, mutta joidenkin osalta on hyödyllistä tietää, että ei tiedä, mutta olla halukas oppimaan ja kehittymään. Positiivista on, että jokainen voi kehittää omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan joka päivä.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat myös Työyhteisöcoachin huippuvalmennuksemme ytimessä. Kevään valmennus on käynnissä ja osallistujien kokemukset ovat ollen varsin inspiroituneita ja positiivisia.  Seuraavan kerran valmennus starttaa syyskuussa 2021. Jos haluat mukaan kehittämään omia huippuammattilaisen taitojasi, ilmoittautuminen on auki nyt. Tervetuloa!

Tunneterveisin,

Hanna

PS. Jos aihepiiri kiinnostaa, lisää voit lukea esim. Daniel Golemanin kirjoista Tunneäly, Tunneäly työelämässä ja Sosiaalinen äly sekä Isotaluksen ja Rajalahden kirjasta Vuorovaikutus johtajan työssä