
Lähestymistapa joogaan ja tuntien kuvaus
Hiljaisen Mielen lähestymistapa joogaan
Joogaopetusta on varmasti yhtä monenlaista, kuin on opettajiakin. Jokaisen joogan harjoittajan on tärkeä löytää itselleen oikea lähestymistapa, vain silloin jooga juurtuu osaksi elämää. Minulle jooga on ennen kaikkea elämäntapa ja muuta, kuin kehollinen harjoitus. Sen ytimessä on vahvasti itsetuntemus ja joogan filosofinen näkökulma: myös kehollinen harjoitus ja opetus nojaa vahvasti näihin. Yhtä lailla tärkeää on myös tutkittu tieto mm. anatomiasta, hermoston toiminnasta, hengityksestä ja meditaatiosta.
Hiljaisen Mielen joogaopetuksen tärkeät periaatteet:
1. Harjoitus osana elämää ja arkea
Hiljaisen Mielen jooga keskittyy ennen kaikkea rakentamaan harjoitusta, joka palvelee elämää ja arkea maton ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että joogamatto on meille ikäänkuin mikrotodellisuus, jossa voimme tutkia elämämme erilaisia haasteita ja tilanteita, opettelemme työskentelemään niiden kanssa kehon, mielen ja tunteiden tasolla ja rakentamaan resilienssiä kohdata erilaisia tilanteita. Pyrimme aina siltaamaan harjoituksen osaksi elämäämme kokonaisuutena, jolloin se ulottuu maton ulkopuolelle.
2. Oma keho, oma harjoitus
Arvostamme jokaisen kehoa, sen kokemuksia ja sen rakenteita aina yksilöllisesti emmekä koskaan tavoittele jonkin asanan muotoa itse muodon vuoksi. Se, mikä toimii yhden keholle, ei toimi toiselle lainkaan, vaan voi päinvastoin olla haitaksi. Siksi harjoituksissa avustaminen on hyvin minimissään: tärkeämpää on jokaisen oma sisäinen tunne ja kokemus, yhteys eri kehon osiin ja kehotietoisuuden vahvistaminen. Sisäisen ja ulkoisen maailman yhteys ja tunne kuulumisesta on oleellinen ja siinä ryhmän voima on vahva. Vaikka harjoituksen voisi hyvin tehdä kotonakin, monelle ryhmän energian kannattelu on merkittävä joogaharjoituksen kantava voima.
3. Hermosto keskiössä
Harjoituksessa on hyvin vahvasti läsnä hermoston ja erityisesti vagushermon toiminta. Joogaopettajana en koskaan voi tietää, missä tilanteessa harjoittaja kulloinkin on tai millaisia kokemuksia taustalla on. Siksi ohjaamani harjoitus pohjautuu aina ennemmin kutsuun, kun ohjaukseen, vapauteen valita ja vaikuttaa, oman sisäisen voiman vahvistamiseen, itselle juuri siinä hetkessä sopivien liikkeiden, liikeratojen ja asentojen löytämiseen. Hermoston ja vireystilojen tarkastelu, tutkiminen, aktivoiminen ja rauhoittaminen, läsnäolon taidon vahvistaminen sekä kehollisen resilienssin ja stressin hallintataitojen vahvistaminen on harjoituksessa aina keskiössä. Nykypäivän stressaavassa arjessa tämä on luultavasti tärkeämpää, kuin koskaan.
4. Kehon luontainen tapa liikkua ja aivojen luontainen tapa toimia
Kehon luontaisten ja kehityksellisesti tärkeiden liikkeiden, liikeparien ja liikesuuntien tutkiminen, harjoittelu ja aktivoiminen on usein harjoituksissa läsnä. Tutkimme myös liikkeitä tai asentoja, jotka eivät välttämättä ole ns. “perinteisiä” jooga-asanoita (mitä sillä sitten kukakin tarkoittaa). Tämä vahvistaa aivojen eri osien integraatiota ja yhteistoimintaa, kehon yhtenäisyyttä ja monipuolista käyttöä. Tällä on myös vaikutuksia mm. oppimiseen, muistamiseen, tunteiden tunnistamiseen ja itsetuntemuksen vahvistamiseen.
Joogatuntien tuntikuvaukset:
Hathajooga
Hathajoogatunti on liikkuva ja sopivalla tavalla aktiivinen joogatunti. Tunti rakentuu läsnäoloharjoitusten, hengitysharjoitusten (pranayama) sekä joogan perusasanoiden ja aurinkotervehdysten ympärille. Jokainen tunti päättyy loppurentoutukseen eli shavasanaan. Tunnilla ei käytetä musiikkia, vaan aisteja pyritään ohjaamaan sisäänpäin (pratyahara harjoituksessa)
Jokainen hathatunti on erilainen kokonaisuus, joka on usein rakennettu jonkin teeman ympärille. Usein teemat silloittavat harjoitusta elämään maton ulkopuolella. Joskus tunti on dynaamisempi ja voimakkaampi, joskus taas kuulostelevampi ja rauhallisempi. Harjoittajalla on aina vapaus valita harjoituksen voimakkuus ja eri asentojen vaihtoehdot: kaikki pohjautuu vapaaseen valintaan ja mahdollisuuteen vaikuttaa. Viikoittainen hathajoogatunti kehittää kehotietoisuutta ja kehonhallintaa, läsnäolon taitoa, tasapainoa sekä liikkuvuutta ja tarjoaa rauhoittavan hetken arjen keskellä.
Yinjooga
Yinjooga on staattinen hathajoogaa ja kiinalaista lääketiedettä yhdistävä joogatyyli. Sen voitaisiin sanoa olevan “olemisen joogaa”. Yinjooga edistää erityisesti parasympaattisen hermoston aktivoitumista eli auttaa kehoa ja mieltä palautumaan stressistä. Yinjooga myös lisää kehon liikkuvuutta nimenomaan sen hermostollisen vaikutuksen kautta. Yinjooga on ns. kylmäharjoitus, jossa lihaksia ei lämmitetä ennen harjoitusta. Asennoissa viivytään kerrallaan useiden minuuttien ajan ja tyypillisesti harjoitus on hyvin rauhallinen ja rentouttava. Yinjoogaharjoituksessa on mukana meditatiivinen eli huomiota sisäänpäin kääntävä osuus sekä usein myös hengitysharjoituksia.
Yinjoogaharjoituksella on mieltä ja hermostoa rauhoittava vaikutus, sillä kun keho malttaa asettua aloilleen ja parasympaattinen hermosto aktivoituu, myös mieli lähtee päästämään vähän kerrallaan irti vaatimuksista, stressistä ja kiireestä. Oleellista harjoituksessa on kaikesta suorittamisesta ja ulkoisen muodon tavoittelusta luopuminen: kun päästämme irti, asento saa muodostua kehoon.